Aiheellisesti voi kysyä, kuinka paljon yksittäisen entisen neuvostomaan kansalaisen tai Virossa syntyneen venäläisnuoren pitää kantaa vastuuta tai syyllisyyttä menneistä ajoista ja Kremlin teoista? Kniivilä vastaa näihin kysymyksiin monelta kantilta, mutta itse juurikaan kantaa ottamatta. Se on kirjan suuri ansio. Ääni on haastateltavien ääni. /…/ Juuri vastakkaiset tai ainakin ristikkäiset mielipiteet tekevät Kniivilän teksteistä antoisia.
Pentti Stranius, Savon Sanomat
Tallinnalaisista lähes puolet puhuu äidinkielenään venäjää. Latvian pääkaupungissa Riiassa venäjää puhuu kotonaan useampi kuin latviaa. Onko venäläisvähemmistö näissä maissa turvallisuusriski, Putinin ”viides kolonna”, kuten erityisasiantuntijat huolestuneena toistelevat?
Tässä kirjassa Baltian venäjänkieliset saavat puhua itse. 84-vuotias Maria kertoo siitä ihanasta toukokuun illasta muutamia viikkoja Stalinin kuoleman jälkeen, kun hän Kohtla-Järven kaivoskaupungin tansseissa tapasi tulevan miehensä. 15-vuotias Kjara Riiassa valmistautuu latviankieliseen ylioppilastutkintoon, ja narvalainen Aleksei kertoo miten kävi kun hänen panssari-Sisunsa ajoi miinaan Afganistanissa.
Kirja jatkaa kertomusta jonka aloittivat vuoden 2014 parhaaksi tietokirjaksi valitulle Putinin väkeä ja Krimin miehityksen ensimmäisenä vuosipäivänä 2015 ilmestynyt Krim on meidän.
Saatavissa Into-kustantamon nettikaupasta (myös e-kirjana) sekä esimerkiksi Adlibriksestä. E-kirja myös Elisa-kirjasta.
Kirja on ilmestynyt myös ruotsiksi ja esperantoksi.
Arvosteluja
- Neuvostomaan lapset (Pentti Stranius, Savon Sanomat 2016-07-04)
- Uutuuskirja Baltian ”maattomista” venäläisistä kertoo, miksi nämä ”okkupantit” ovat erityisen herkkiä Venäjän propagandalle (Veli-Pekka Leppänen, HS 2016-07-13)
